Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802–1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. Nämä runot ovat kalevalaista runoutta eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita.

Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja sekä Sammon rakentamista ja ryöstöä. Tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon.

Tämä e-kirja on jaettu seuraaviin lukuihin:
Ensimmäinen Väinämöis-jakso: Runot 1–10
Ensimmäinen Lemminkäis-jakso:Runot 11–15
Toinen Väinämöis-jakso: Runot 16–18
Ensimmäinen Ilmaris-jakso (Ilmarisen häät): Runot 19–25
Toinen Lemminkäis-jakso: Runot 26–30
Kullervo-jakso: Runot 31–36
Toinen Ilmaris-jakso: Runot 37–38
Kolmas Väinämöis-jakso (Sammon ryöstö): Runot 39–44
Louhen kosto Kalevalalle: Runot 45–49
Marjatta-jakso: Runo 50